HISTORIA

SAAMELAISNUORTEN TAIDETAPAHTUMA

Saamelaisnuorten taidetapahtuma on ollut nuorten kulttuuri- ja taideharrastajien ensimmäinen areena jo lähes viiden vuosikymmenen ajan. Monet nykyisin tunnetuista eri alojen taiteilijoista ovat saaneet siellä ensimmäisen näyttämönsä ja omakielisen yleisönsä. Tapahtuma on vahvistanut nuorten harrastuksia ja samalla myös saamen kielen käyttöä ja oppimista, yhteenkuuluvuutta ja saamelaista identiteettiä.

Taidetapahtumat ovat iloisia ja värikkäitä tapahtumia, joihin on valmistauduttu koko vuosi erityisesti kouluissa. Opettajat ovat tukeneet tapahtumaa ja toimineet ahkerasti nuorten ohjaajina. Tapahtuma suo nuorille tilaisuuden kehittää taitojaan, näyttää niitä myös muille ja saada esityksistä innostavaa palautetta raadilta sekä isolta joukolta paikallisia ja muualta tulleita vieraita.

Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun puolivälistä saakka. Aluksi Saamelaisvaltuuskunta ja paikalliset saamelaisyhdistykset olivat järjestäjinä Lapin läänin nuorisolautakunnan alaisuudessa. Saamelaisopetusta kehittämään asetettu Saamelaisten kouluasiainneuvosto järjesti tapahtumia 1990-luvun puolivälissä. Neuvoston toiminta lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin Saamelaiskäräjille, joka on koordinoinut järjestelyjä vuodesta 1998 lähtien.

SÁMENUORAID DAIDDADAPAHUSA

 

Sámediggi ordne jahkásaččat ovttas gielddaiguin ja baikkalaš sámeservviiguin sámenuoraid dáiddadáhpáhusa.

Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo vurrolagaid sierra gielddain ja dasa bovdejuvvojit buot sámi mánát ja nuorat sihke buot sámegiela ja sámegielat oahpahusas leahkki mánát ja nuorat.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea lokten oidnosii máŋga ođđa dáiddára ja oassálastin lea álo leamašan hui viššal. Dáiddadáhpáhus lea oassin riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra –fierpmádagas seamma dásis go eará guovlodáhpáhusat miehtá Suoma. Riikkaviidosaš temá (musihkka, teáhter ja dánsa) lassin sámidáhpáhusas lea álo leamašan juoga erenoamáš sámekultuvrii laktáseaddji temá.

Ordnejeaddjiid mielas lea leamašan dehálaš duvdit daid astoáiggedoaimmaid, mat leat sámenuoraide mihtilmasat ja maidda sii eanemustá oassálastet. Danne juoigan ja lávlun leat leamašan dávjjibut temán go eará suorggit.

Musihkkateáhter lea maid leamaš bivnnut, nuba bihtáide ráhkkaneapmi gilážiid uhca skuvllain lea mielddisbuktán máŋggalágan sierra astoáiggedoaimmaid.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ulbmil ii goittot leat čatnat nuoraid dušše árbevirolaš dujiide ja doaimmaide, danin buotlágan dáiddasuorggit leat mielde vurrolagaid.

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuului aluksi valtakunnalliseen Nuorison taidetapahtumien ketjuun yhtenä aluetapahtumista. Nykyisin se on Nuori Kulttuuri–verkoston aluetapahtumiin verrattavana katselmus, jossa valitaan edustajat kevään päätapahtumaan tai määrävuosin järjestettävään Koulun suurjuhlaan. Taidetapahtumaan kutsutaan kaikki saamelaislapset ja -nuoret sekä saamen kielen tai saamenkielisessä opetuksessa olevat lapset ja nuoret.

Pääteema määräytyy valtakunnallisen tapahtuman tanssi-, musiikki- tai teatteriteeman mukaisesti, jonka lisäksi ohjelmassa on jokin erityisesti saamelaiskulttuuriin liittyvä teema. Taidetapahtuman tarkoitus ei kuitenkaan ole vain perinteiden vaaliminen, vaan muut taidelajit ovat vaihtelevasti mukana. Teemoina ovat olleet mm. kuvataide, runokilpailu, bändisoitto, sarjakuva, lyhytelokuvat, roolipuvut, saamenpuku- ja käsityönäytökset, joiku- ja musiikkityöpajat.

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääjärjestäjänä on saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, ja järjestelyjä koordinoi koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. Järjestelyihin osallistuvat myös saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Taidetapahtuma kuuluu koulujen vuosittaiseen työohjelmaan ja tapahtumat järjestetään kouluviikon aikana. Tapahtumaa sekä valtakunnallisiin tapahtumiin osallistumista rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

SÄÄʹMNUÕRI ČEÄʹPPVUÕĐPEEIʹVIN

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv lij leämmaž nuõri kulttuur- da čeäʹppvuõđstaarjõõđid vuõssmõs areena juʹn neelljlo eeʹjj ääiʹj.

 

Määŋgas annʼjõõžžin peäglvaž jeeʹres čeäʹppõsvuuʹdi čeäʹppneeʹǩǩin liâ vuäǯǯam toʹben vuõssmõs čuäʹjtemkriiʹlces da jiijjâsǩiõllsaid ǩiõččjid. Čeäʹppvuõđpeiʹvv lij nâânääm nuõri staarjõõzzid da seämmast še sääʹm ǩiõl âânnmõõžž da mättjumuužž, õʹhttekuullmõõžž da sääʹm identiteeʹtt.

Čeäʹppvuõđpeeiʹv liâ vieʹssel da euʹnnreeʹǧǧes šõddmõõžž, koid lij valmštõttum pirr eeʹjj jeärben škooulin, koin uʹčteeʹl liâ toimmjam reʹttvânji nuõri oʹhjjeejen. Čeäʹppvuõđpeiʹvv oudd nuõrid vueiʹtlvažvuõđ ooudeed silttumuužžes, čuäʹjted tõn še jeärrzid da vuäǯǯad čuäʹjtõõzzin älšmõʹtti maacctõõzz ärvstõõllâmkååʹddest di jõnn jooukâst pääiklaž da jeeʹresårnn pueʹtti kueʹssin.

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvid leät riõššum 1970-looǥǥ peäʹlrääʹjest ääʹljeeʹl. Aalǥâst Sääʹm väʹldduumkåʹdd da pääiklaž sääʹmõhttõõzz leʹjje riâššjen Lappi lään nuõriluʹvddkååʹdd vuâllsiʹžžen. Sääʹm-mättʼtõõzz õõudeem vääras šiõttuum Saaʹmi škooulaaʹššisuåvtõs riâšši šõddmõõžžid 1990-looǥǥ peäʹlrääʹjest. Suåvtõõzz tuåim jõʹsǩǩeš da tõn tuâjaid sirddeš Sääʹmtegga, kååʹtt lij koordinâsttam riâššmõõžžid eeʹjjest 1998 ääʹljeeʹl.

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeiʹvv kuuli aalǥâst väʹlddkååʹddlaž Nuõri čeäʹppõsšõddmõõžži pädda õhttân vuuʹdšõddmõšân. Annʼjõõžžâst tõt lij Nuõrr kulttuur–säiʹmmõõzz vooudlaž šõddmõõžžid veʹrdduum ǩiõččâlm, koʹst vaʹlljeet eʹtǩǩeejid ǩiiđ väʹlddšõddmõʹšše leʹbe mieʹrreeʹjji riõššum Škooul jõnnprääznka. Čeäʹppvuõđpeeiʹvid kååččat pukid sääʹmpäärnaid da nuõrid di sääʹm ǩiõl leʹbe sääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzzâst åårrai päärnaid da nuõrid.

Pââimõs teeʹmm meäʹrtââvv väʹlddkååddlaž šõddmõõžž tanss-, musiikk- leʹbe teaʹtterteeʹm meâldlânji, koon lââʹssen prograammâst lij mii-ne jeärben sääʹmkulttuuʹre õhttneei teeʹmm. Čeäʹppvuõttpeeiʹv mieʹrren ij kuuitâǥ leäkku tåʹlǩǩ äʹrbbvuõđi kâddmõš, peʹce jeeʹres čeäʹppõsšlaai liâ vaaitõõleeʹl še mieʹldd. Teeʹmman liâ leämmaž jm. karttčeäʹppõs, tivttǩeâlbb, bänddsåitt, kartträidd, jieʹllikaaʹrte, roolpihttâz, sääʹmpiiutâs- da ǩiõtt-tuâjjčuäjtõõzz, joikk- da musiikktuâjjpõõrte.

Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv väʹlddriâššjen lij sääʹmteeʹǧǧ škooultõs- da mättʼtem-materiaal-luʹvddkåʹdd, da riâššmõõžžid koordinâstt škooultõs- da mättʼtem-materiaalkoontâr. Riâššmõõžžid vuässâʹtte še sääʹm dommvuuʹd kååʹdd. Čeäʹppvuõđpeiʹvv kooll škoouli juõʹǩǩâkksaž tuâjjprograʹmme da šõddmõõžžid riaššât škooulneäʹttel äiʹǧǧen. Čeäʹppvuõđpeeiʹv di väʹlddkååʹddlaž šõddmõõžžid vuässõõttmõõžž teäggat Mättʼtõs- da kulttuurministeria.

  • Facebook Black Round
  • Twitter Black Round
  • Vimeo Black Round
 

SÄMINUORÂI TAAIĐÂTÁBÁHTUSÂST

Säminuorâi taaiđâtábáhtus lii lamaš nuorâi kulttuur- já taaiđâpuđâldeijei vuossâmuš aareen jo neelji ihelove ääigi.

Maaŋgah tááláá ääigi tubdum sierâ suorgij sämitaaiđâreh láá finnim tobbeen vuossâmuu oovdânpyehtimsaajees já jieijâskielâlii aalmugis. Tábáhtus lii nanodâm nuorâi puđâldâsâid já siämmást meid sämikielâ kevttim já oppâm, oohtânkulluuvâšvuođâ já sämmilii identiteet.

Taaiđâtábáhtusah láá iloliih já ivnááh tábáhtusah – tooid láá valmâštâllâm ubâ ive eromâšávt škoovlâin, kost máttáátteijeeh láá toimâm iäljárávt nuorâi stivrejeijen. Tábáhtus addel nuoráid tilálâšvuođâ ovdediđ táiđuidis, čäittiđ taid meid iärrásáid já finniđ oovdânpyehtimijn movtijdittee macâttâs tuámmárijn sehe stuorrâ juávhust páihálijd já eres kuávluin puáttám kuosijd.

Säminuorâi taaiđâtábáhtusah láá uárnejum 1970-lovo pelimudo rääjist. Aalgâst Säämi parlament já páiháliih sämiseervih lijjii uárnejeijen Laapi lääni nuorâilävdikode vuálásâžžân. Sämmilij škovlâašijrääđi, mii asâttui ovdediđ sämimáttááttâs, ornij tábáhtusâid 1990-lovo pelimuddoost. Rääđi tooimâ lopâttii já ton pargoid sirdii Sämitiigán, mii lii koordinistâm orniimijn ive 1998 rääjist.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus kuulâi vistig väldikodálii Nuorâi taaiđâtábáhtusâi rááiđun ohtân páihálij tábáhtusâin. Tääl tot lii Nuorâ Kulttuur–viärmáduv kuávlulijd tábáhtussáid verditittee kejâlmâs, kost väljejuvvojeh ovdâsteijeeh kiiđâ uáivitábáhtusân teikâ Škoovlâ stuorrâjuhlen, mii uárnejuvvoo meri-iivij. Taaiđâtábáhtusân kočoh puoh sämipaarnijd já -nuorâid sehe sämikielâ teikâ sämikielâlii máttááttâsâst leijee paarnijd já nuorâid.

Válduteema meriduvvoo väldikodálii tábáhtus tanssâ-, muusik- teikâ teatterteema miäldásávt, mon lasseen ohjelmist lii miinii eromâšávt sämikulttuurân lohtâseijee teemaid. Taaiđâtábáhtus ulmen ij kuittâg lah tuše ärbivuovij kattim, peic eres taaiđâšlaajah láá vuáruluvâi fáárust. Teeman láá lamaš el. kovetaaiđâ, tihtâkišto, muusikjuávhust čuojâttem, ráiđukove, uánihis fiilmah, roolipihtâseh, sämimááccuh- já tyejičáittuseh, juáigus- já muusikpargopáájáh.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus váldu-uárnejeijen lii sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikodde, já orniimijd koordinist škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh. Orniimáid uásálisteh meid sämikuávlu kieldah. Taaiđâtábáhtus kulá škoovlâi ihásii pargo-ohjelmân já tábáhtusah uárnejuvvojeh škovlâoho ääigi. Tábáhtus sehe väldikodálijd tábáhtussáid uásálistem ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

 

Vastaava toimittaja | Vástideaddji buvttadeaddji: Ulla Aikio-Puoskari

Tuottaja/toimittaja | Buvttadeaddji / doaimmaheaddji: Unna-Maari Pulska

Suunnittelija | Anni Näkkäläjärvi

Verkkotuottaja | Fierbmebuvttadeaddji: Eeva Mäkinen

© samediggi

  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma