HEAHTTÁ 1994
| HETTA | HIÄTTÁ
Gasku gova čohkká Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää
Kaskoo kooveest čokkáá Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää
Kuvassa keskellä istuu Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää
Sámiid skuvlenáššiidráđđi mearridii čoahkkimisttis 28.3.1994 lágidit sámenuoraid dáiddadáhpáhusa. Ovddit jagiid dáiddadáhpáhusa lei lágidan Lappi leana nuoraid lávdegoddi ovttas sámeguovllu gielddaiguin. Jagi 1994 riikkaviidosaš dáiddadáhpáhusa njuolggadusat ledje rievdan nu, ahte leanadási dáhpáhusat eai lágiduvvon, man geažil sámenuoraide ii livčče lágiduvvon dáhpáhus ollenge. Iešguđet guovlluid nuorat galge almmuhit iežaset riikkaviidosaš dáhpáhussii njuolga.
Dáiddadáhpáhusa mearridedje lágidit Heahtás 18.5. ovttasbarggus Eanodaga gielddain ja mielde bovdejuvvojedje maid Ruoŧa beale Gárasavvona ja Norgga Guovdageainnu sámeskuvllaid oahppit. Suoma bealde dáhpáhussii bovdejuvvojedje buot sámegiela ja sámegielat luohkáid oahppit. Ohppiide julggaštuvvui čállin- ja govvagilvu, mas lei temá ‘Mu Sápmi’.
Dáhpáhusa alimus boddu lei publikašuvdnadáhpáhussan lágiduvvon eahketfeasta dmu 18. Dáhpáhusa ávvudii oassálastimiin dovddus sámedáiddár Nils-Aslak Valkeapää, geasa Eanodaga gieldda alimus stivrra sátnejođiheaddji Hilkka Joki geigii Eanodaga gieldda kulturbálkkašumi.
Säʹmmlai škooultemaaʹššisuåvtõs tuʹmmji såbbreʹstes 28.3.1994 jäʹrjsted sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv. Oouʹdab iiʹjji čeäʹppvuõttpeeiʹv leʹjje jäʹrjstam Lappi lannu nuõriluʹvddkåʹdd õõutveäkka sääʹmvuuʹd kooʹddivuiʹm. Eeʹjj 1994 väʹlddkååddlaž čeäʹppvuõttpeeiʹv vuâkkõõzz leʹjje mottjam nuʹtt, što lääntääʹzz šõddmõõžžid jie jäʹrjstam, mõõn diõtt sääʹmnuõrid jie leʹčče jäʹrjstam čeäʹppvuõttpeeiʹv ni vooʹps. Jeeʹres åʹrnn pueʹtti nuõr õʹlǧǧe iʹlmmtõõttâd väʹlddkååddlaž noorõõttmõʹšše vuõiʹǧǧest.
Čeäʹppvuõttpeeiʹv tuʹmmješ jäʹrjsted Hetta-siidâst 18.5. õhttsažtuâjast Jeänõõǥǥ kooʹddin da mieʹldd kočču še sääʹmškoouli škooulniiʹǩǩid Ruõcc peäʹlnn Karesuvanto-siidâst da Taar peäʹlnn Kautokeino-siidâst. Lääʹdd peäʹlnn čeäʹppvuõttpeivva kočču pukid sääʹmǩiõl lookki da sääʹmǩiõllsaž klaassi škooulniiʹǩǩid. Škooulniiʹǩǩi vääras piʹjje ǩeeʹrjtem- da kovvǩeâlb teemain “Muu Sääʹmjânnam”.
Čeäʹppvuõttpeeiʹv pueʹrmõs podd leäi ääv noorõõttmõššân jäʹrjstum jeäʹǩǩesprääʹzniǩ čiâss 18. Noorõõttmõõžžâst prääzkji še toobdâs sääʹmčeäppõsneǩ Nils-Aslak Valkeapää,
ǩeäzz Jeänõõǥǥ kååʹdd väʹlddõõzz saaǥǥtuõʹllʼjeei Hilkka Joki uuʹdi Jeänõõǥǥ kååʹdd kulttuurpääʹlǩ.
Sämmilij škovlimašijrääđi meridij čuákkimistis 28.3.1994 orniđ säminuorâi taaiđâtábáhtus. Oovdeb iivij taaiđâtábáhtus lijjii ornim Laapi lääni nuorâilävdikodde oovtâst sämikuávlu kieldâiguin. Ive 1994 väldikodálii taaiđâtábáhtus njuolgâdusah lijjii muttum tienuuvt, ete läänitääsi tábáhtusâid iä ornim, já tondiet säminuoráid iä liččii ornim tábáhtus ollágin. Sierâ kuávluin puáttee nuorah kolgii almottâttâđ väldikodálii tábáhtusân njuolgist.
Taaiđâtábáhtus meridii orniđ Hettaast 18.5. oovtâstpargoost Iänuduv kieldáin já mieldi pivdii meid Ruotâ Käresavvoon já Taažâ Kuovdâkiäinu sämiškoovlâi uáppeid. Suomâbeln tábáhtusân pivdii puoh sämikielâ ja sämikielâlij luokai uáppeid. Uáppeid uárnejii čäällim- já kovekišto fáádást ”Muu Sämieennâm”.
Tábáhtus čokkelui aalmugân uárnejum eehidjuuhlán tme 18. Tilálâšvuođâ ávudij meid pegâlmâs sämmilâštaaiđâr Nils-Aslak Valkeapää, kiäs Iänuduv kieldâ váldustiivrâ saavâjođetteijee Hilkka Joki keigij Iänuduv kieldâ kulttuurpalhâšume.
Saamelaisten koulutusasiainneuvosto päätti kokouksessaan 28.3.1994 järjestää saamelaisnuorten taidetapahtuman. Aikaisempina vuosina taidetapahtuman olivat järjestäneet Lapinläänin nuorisolautakunta yhdessä saamelaisalueen kuntien kanssa. Vuonna 1994 valtakunnallisen taidetapahtuman säännöt olivat muuttuneet siten, ettei läänintason tapahtumia järjestetty, minkä takia saamelaisnuorille ei olisi järjestetty tapahtumaa laisinkaan. Eri puolilta tulevien nuorten piti ilmoittautua vaitakunnailiseen tapahtumaan suoraan.
Taidetapahtuma päätettiin järjestää Hetassa 18.5. yhteistyössä Enontekiön kunnan kanssa ja mukaan kutsuttiin myös Ruotsin puolen Kaaresuvannon ja Norjan Koutokeinon saamelaiskoulujen oppilaat. Suomen puolelta tapahtumaan kutsuttiin kaikki saamenkielen ja saamenkielisten luokkien oppilaat. Oppilaille julistettiin kirjoitus-ja kuvakilpailu teemasta ‘MinunSaamenmaani’.
Tapahtuman huipentuma oli yleisötilaisuudeksi järjestetty iltajuhla klo 18. Tilaisuutta juhlisti läsnäolollaan tunnettu saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapää, jolle Enontekiön kunnan valtuuston puheenjohtaja Hilkka Joki luovutti Enontekiön kunnan kulttuuripalkinnon.
xxx
