VUOHČČU 2005
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2005 ordnejuvvui Vuohču skuvllas njukčamánu 18. beaivve.
Dáiddadáhpáhusa váldotemá lei eatnigiella, ja siidotemát fas govvadáidda ja duodji, earenoamážit sámeduodji. Buot dáiddadáhpáhusa šlájaid ovttastahtii Oulus seamma jagi ordnejuvvon “Koulun Suurjuhla” temá “Čuovggat ja suoivanat”.
Vuohču dáhpáhusa šlajat ledje máŋggat iešguđet ovdanbuktima hámit, degomat luohti, lávlla, čájálmas, dohkká- ja musihkkateáhter, árbevirolaš stoahkan sihke divttat. Čállingilvui bohte valjit sihke nuortalaš- ja davvisámegielat esseijačállosat.
| VUÕCCU | VUÁČČU
Sääʹmnuõri čeäʹppvuõttpeeiʹv 2005 rieʹššeš Vuõccu škooulâst pâʹsslašttâm-mannu 18. peeiʹv.
Čeäʹppvuõttpeeiʹv vueiʹvvteeʹmm leäi jieʹnnǩiõll, da čårrteeʹmmen leʹjje karttčeäppõs da sääʹmǩiõtt-tuâjj. Puk šõddmõõžž tuâjaid õhttii tõn eeʹjj Oulu-gåårdest riâššum Jõnnprääʹzniǩ teeʹmm “Čuõv da ǩeeuʹniǩ”.
Vuõccu šõddmõõžžâst ǩeâštõʹlleš määŋgnallšem õõlmtõõzz ååʹblǩivuiʹm mâʹte juõiǥin, laullʼjin, čuäjtalmin, kuuhlaž- da musikkteaʹtteerin, äʹrbbvuõđlaž siõri- da tiivtivuiʹm. Lââʹssen čeäʹppvuõttpeivva pueʹtte nuõrtt- da tâʹvvsääʹmǩiõllsaž ǩeʹrjjtõõzz.
Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2005 uárnejui Vuáču škoovlâst njuhčâmáánu 18. peeivi.
Taaiđâtábáhtus váldufáddán lâi eenikielâ, já uálgifáddán kovetaaiđâ já säämi tyeji. Puoh taaiđâtábáhtus pargoid ovtâstitij Oulust siämmáá ive uárnejum “Koulun Suurjuhla” fáddá “čuovah já suoivuuh”.
Vuáčust kištottâllui maŋgáin sierâ oovdânpyehtim haamijn nuuvtko juáigus, laavlâ, čaaitâlm, nukke- já muusikteatter, ärbivuáválâš sierâdem sehe tihtâ. Čäällimkiišton pottii meiddei maaŋgah sehe nuorttâlâš já pajekielâlâš esseečalluuh.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2005 järjestettiin Vuotson koululla maaliskuun 18. päivänä.
Taidetapahtuman pääteemana oli äidinkieli, ja sivuteemoina kuvataide ja käsityö, erityisesti saamenkäsityö. Kaikkia tapahtuman lajeja yhdisti Oulussa järjestetyn Koulun Suurjuhlan teema “Valot ja varjot”.
Vuotson tapahtuman lajeina oli monia eri ilmaisun muotoja kuten joikua, laulua, nukke- ja musiikkiteatteria, perinteisiä leikkejä sekä runoja. Kirjoituskilpailuun tuli runsaasti sekä koltan- että pohjoissaamenkielisiä esseemuotoisia kirjoituksia.